Jaana lähetti sähköpostilla oman ohjeensa, joka on julkaistu Askartelu ja Käsityö-lehdessä 4/94.

Tottakai minun piti kokeilla värkätä pari tonttua myöskin. Eivät taida olla kyllä ihan yhtä fiksun näköisiä, kuin mallinsa. Massa oli jotain ikivanhaa kuivaa Fimo-massaa, jonka kaivoin kaapin periltä. Ja kaiken lisäksi taisin kirjeessäni lähettää viimeisen palani punaista  kudosputkeakin, joten tontut saavat tyytyä nyt possunpunaisiin myssyihin. Ohjeessa lukee puunappien läpimitaksi 50 cm, eli siis puoli metriä. Ohjeessa täytyy olla siis  kirjoitusvirhe, vai mitä Jaana?

Poikatontulle lisäsin kaulahuivin kun oli niin "alastoman" näköinen kaula, vyön tein nahkasuikaleesta, soljen huovasta. Tytölle en tehnyt lettejä vaan hiukset on oikein paksua lankaa teddy, tai jotain sellasta ja kieputtelin napin taakse, essu on pitsinpalanen, essun nauhat myös kangasta. Koska nuo alusta on minun tontuillani aikas kelvottomat, saatan ehkä suunnitella niille jonkinlaiset jalat, joilla pysyy pystyssa, metallilankaa olisi pitänyt olla pidempi pätkä, että olisi tullut kunnollinen vieteri.